Litorina.org

Home
Seppo Mononen CV
Kekkosen linjalla Suomi jatkaa dualistista kaksoiselamaa
Organized.fi
Human Rights Court
pics - siru hampaassani
Pirjo Sandström
1993 ohjelmoitu kriisi jatkuu 2018
Tamminiemen trollitehdas
Lottien Natsimiljoonat
Ministerille
Polttamaton Pirtti
ilkka_rehabilitoi.html
natsi-lääketiede_Suomessa
Tyttöjen oudot kuolemat EP:lla
Hl AnitaSimonen
Inger Karumo sadistilääkäri VKS:ssa
International Conspiracy
Suposta jouduttaja Eduskuntaan
Ilkeys tappaa
Väkivalta johtuu alistamisesta
Yle sensuroi
miksi Mikko on paha?
"Näytit Maailmalle"
Ehdokkaista
Vilpillisyys
"Tulvasuojelu": Niinistö suositteli
Vääriädiagnooseja
Suomi kriisissä
Kunniaton Eduskunta
Hamlet
UKK-vallankumous
"Tulevaisuusseminaari"
Naapurin Heikki kuoli 1944
Tulvasuojelu - puhallus
29.9.2012/sm
Poliisin huumejuhlat
Voi meitä ...
Yksi tietää aina
Poliittinen yle
Suomi toimii häikäilemättä
1993 Kriisi
Polttamaton pirtti
Miksi Suomea ei oteta tosissaan
Syöpä Suomessa
Inhimillinen kehitys alkaa kohdussa *
Moraali vai Etiikka
oikeusvaltioko
Lentokone hajosi ilmassa - 8 kuoli Suomessa
tuskalliset_maitohapot
Kehitys johtaa sivistykseen
Euroopan vapauttamisen muistopäivänä 11.11.
vilpittömät
sanoma riosta
Natsismi
Olkaamme suomalaisia!
Finlandia on Bolivian kansallishymni
Saatanan tunarien koti?
Ylen taantumasta
Vaasan Nais Mafia
Salaisen Poliisin kiusaamana
Huumeita Floridasta
evoluution todiste
Evoluutio
salaliittok
Sensuuri Suomen tietoverkoissa
VAASAN HOVIOIKEUS v.2004
Parempi ymmärtää
Miksi koulu ei toimi
Maanpuolustuskurssiyhdistys
Tavallinen ihminen on tärkeä
rahastusta lääkkeillä
Helsingin 1975 henki
Arktinen talvihenke
Tarpeeton sota
Tavallinen ihminen
Lapin kesää
Nobel-juhlista
Ilman oikeutta
Elektr. valvontaa ilmajoella
jordsskorpan
Itsemurhista
Pakolaisten henkinen pääoma tervetullut
Luovuus on ratkaisu
Ehdollinen refleksi hengenpelastajana
edustuston ongelmat
tiedottajoen syy?
Konsensus ja köyhyys
Talvisodan loppu
Mandela
propaganda
Elilitti käki on ..
sotatragediat
Talvisota
Itsenäisyys on eliitin vapautta
Conzita
SUOMI-URKINTA
Ihminen on ...
Darwinin pulma ratkesi
ilkeys
Urkintayhteiskunta
Sisuair
Vai mitä se on
Väkivalta - Verboten! *)
POLIISIOSASTO - kaavio(!) 2010
LitorSE
Litorina geologiaa
vouti
Projekti
Pako
Rosa
Iluminada
29.9.2012 /sm WHO:
"NÄYTIT MAAILMALLE"

Sisukas Hamlet

shakespeare.jpg
William Shakespeare noin v. 1610

All Rights reserved Copyright ⓒ Seppo Mononen, 2004, 2011
ISBN 978-952-5543-41-4 (HTML)
litorina.org, 2011

 

William Shakespearen kirjoitti 1600 - 1601 näytelmän, joka osoittautui ehkä historian kuuluisimmaksi yksittäiseksi kirjalliseksi työksi: Hamlet, Tanskan prinssi.

Se että hän kirjoitti Hamletin  pian Julius Caesarin jälkeen, ei ole yllättävää. Hamlethan on mies, jonka henkiset prosessit ovat tietyssä katsannossa täysin vastakkaisia Brutuksen mielenliikkeille (Brutus murhasi Caesarin). Brutus ei ajattele tarpeeksi pitkään eikä syvältä. Hamlet ajattelee "liian täsmällisesti joka asiaa."

Hamletin isä on juuri kuollut kun näytelmä alkaa. Hänen haamunsa palaa haudasta ja kertoo Hamletille ettei hän kuollut luonnollista kuolemaa, vaan että hänen oma veljensä Claudius oli hänet murhannut. Hän määrää Hamletin kostamaan kuolemansa. Hamlet lupaa pyhästi että hän "siivillä nopeilla kuin meditaatio tai rakkauden ajatus … pyyhältää kostoon." Mutta hän ei pidä lupaustaan. Eikä ainoastaan niin ettei hän liiku nopeasti kostaakseen, vaan hän ei itse asiassa koskaan toteuta kostoaan. Ensin hän koettaa haamun lausunnon todenperäisyyttä. Sitten hän ehdoin tahdoin päästää käsistään tilaisuuden surmata Claudius. Lopulta, näytelmän lopulla, hän todella surmaa Claudiuksen, mutta täysin sattumalta, yhtä paljon koska Claudius on laatinut suunnitelman hänen - ja nähtävästi hänen äitinsäkin - surmaamiseksi kuin siksi että Claudius oli surmannut hänen isänsä. Miksi Hamlet ei ryhdy kostoon? Miksei hän toteuta sitä minkä lupasi tehdä? Nämä kysymykset ovat kiehtoneet ihmisiä neljä vuosisataa, lähes jokaisessa maailman maassa. Miljoonia sanoja on kirjoitettu ja puhuttu yrityksissä vastata niihin, mutta yksikään tähänastinen vastaus ei näytä tyydyttävältä.

Hamlet on murhenäytelmä. Sankari on itse Hamlet, jonka ennenaikainen kuolema juontuu jostakin hänen luonteensa piirteestä. Mikä on tuo piirre? Kuinka käy niin että jalo ja älykäs prinssi, jota hänen kansansa rakastaa, lipeää korkeasta asemastaan tilanteeseen jossa hänet menestyksellä jahtaa kuolemaan rikollinen kruunun haltija?

Hamletia ei tule lukea ikään kuin se olisi yksinkertaisesti vähän monitahoisempi algebran tehtävä joka on ilmaistu näytelmän jakeina. Myöskään ei Hamlet, eikä mikään tragedia, voi tuottaa yhtä siistiä vastausta kysymykseen jonka se asettaa. Hamlet itse sanoo, että "näyttelemisen loppu" - mikä tarkoitta, teatterin tarkoitus - "on pitää kuin peili asetettuna luonnolle. " Hyvä näytelmä heijastaa elämää kokonaisvaltaisesti, vakaasti ja totuudenmukaisesti. Tragediaan ei ole olemassa "vastausta" sen enempää kuin ei ole vastausta elämäänkään. Tragediankirjoittajan tarkoitus ei ole ratkaista elämän pulmia vaan tutkia niitä. Hän antaa aineistoa, joka innostaa meitä ja vaatii meitä ajattelemaan omaa elämäämme, kuolemaa, ja ympärillämme olevaa maailmaa. Tragedia on kirkas valo joka loistaa elämän ylle. Omalla älykkyydellämme ja omalla runollisella käsityksellä tulemme ymmärtämään joitakin tosiasioita (tässä tapauksessa) Hamletin elämästä. Voimme jälkeenpäin tutkia hieman omaa käyttäytymistämme hänen käytöksensä valossa.

Miksi Hamlet ei kiireesti kosta isänsä kuolemaa kuten hän sanoi tekevänsä? Hänen käyttäytymistään on useimmin selitetty muunnellen teemaa "koska hän ei kyennyt päättämään." Hamlet on siksi jäänyt historiaan suurena epäröijänä, suurena viivyttelijänä, suurena myöhemmin tehtäväksi jättäjänä. Hamlet siirsi tuonnemmaksi niin kauan, ajatteli ja harkitsi niin paljon toimintapäätöksensä jälkeen, että, kun olosuhteet muuttuivat sillä aikaa kun hän oli juuttuneena paikoilleen, hänen lopulta aikaansaamiensa kuolemien joukossa oli hänen omansa. Ei ole vaikea ymmärtää että viivytys ja epäröinti ja tuonnemmaksi siirtäminen voi kypsyttää ihmisen. On väärin toimia hätäisesti, ajatuksettomasti, ja huolimattomasti - kuten Brutus teki. Kuitenkaan ei ole vähemmän väärin jättää suunnitelmansa ja aikomuksensa kokonaan toteuttamatta. Onko totta että Hamlet ei kyennyt päättämään?

Aikoinaan oli joillakin tapana väittää että Hamlet viivytteli yksinkertaisesti siksi että hän tuli hulluksi. Saatuaan tietää että hänen setänsä oli murhannut hänen isänsä ja nähdessään äitinsä naivan hänen setänsä, Hamletin mielen ajateltiin lähteneen saranoiltaan. "Oh! mik jalo mieli täss on tuhlattu…" sanoo Ofelia, puhuen Hamletille, ja jotkut lukijat ovat olleet taipuvaisia myöntämään. Ei kuitenkaan ole luultavaa että Shakespeare tekee Hamletin hulluksi, koska jos Hamlet on hullu, jos hänen toimintansa ja sen puute aiheutuisivat mielisairaudesta, silloin koko juoni ei olekaan tragedia, vaan ainoastaan runomittainen sairaskertomus. Runous käsittää sitä mikä on yleismaailmallista ja yleistä ja pysyvää. Se ei käsittele sitä mikä pääosin tai ainoastaan koskee tiettyä ihmistä tiettynä aikana. Syyt miksi henkilö voi tulla hulluksi saattaa olla tragedian ainesta; mutta henkisen epätasapainon todellinen tila ei voi sitä olla.

Hamlet on täysin terve järjeltään. Kuitenkin hän on tietyssä määrin melankolinen ihminen. Hänen mielialansa vaihtelevat nopeasti innostuksen ja synkkyyden välillä. Hän ajattelee ja puhuu vuolaasti kaikesta siitä mitä hänelle sanotaan. Mutta onko se juuri hänen melankolisuutensa, joka estää häntä toimimasta. Melankolia ei voisi tehdä näin paljon. Se saattaisi värittää ihmisen elämää, mutta ei voisi muuttaa sitä perusteellisesti tai tuhota sitä.

Miksi Hamlet ei toiminut? Hamlet pohtii kysymystä itsekin :

 

                                                              … en tiedä

miks viel elän sanookseni "Tää työ on tehtävä";

Vaik mull on syy ja tahto ja voima ja keinot

Tehdä se ..

 

Kun kriitikot keskustelevat Hamletista "Miksei hän toiminut?" he tarkoittavat "Miksei hän surmannut Claudiusta?" On totta että Hamlet oli tehnyt päätöksen murhata Claudiuksen - kostaakseen siten isänsä. Mitä ei kuitenkaan aina muisteta, on se että hänen isänsä haamu ei ollut vaatinut Hamletia tekemään murhaa. Suunnitelma Claudiuksen surmaamisesta oli Hamletin oma. Hänen isänsä haamu yksinkertaisesti oli kertonut hänelle "Kosta … rikollinen ja mitä epäluonnollisin murha." Murhan kostaminen oli perinteisesti toinen murha, mutta Haamu on itse asiassa hyvin epätäsmällinen ehdotuksessaan Hamletille: "… kuinka tahansa panetkin tämän toimeen …" Asia on niin että hänen kuollut isänsä ei anna Hamletille pyhää käskyä tappaa. Tuon käskyn hän asettaa itse itselleen. Kykenemättömänä toimimaan, Hamlet ei petä lupausta kenellekään ulkopuoliselle henkilölle. Ennemminkin hän osoittaa itsensä kykenemättömäksi kunnioittamaan itselleen tekemäänsä päätöstä tehdä murha.

Hamletin pulmaa voidaan katsella jommallakummalla kahdesta mahdollisuudesta. Ensimmäinen olisi sanoa että murhapäätös, mistä tahansa syystä, on liian kauhistuttava ja paha päätös kenelle tahansa tervejärkiselle ja älykkäälle ihmiselle minä tahansa aikana tehtäväksi. Ja toinen olisi sanoa että suunnitella ja toimeenpanna murha on mahdollista järkevälle ihmiselle, mutta Hamlet ei kyennyt siihen.

Ensimmäinen teoria luultavasti vie meidät lähemmäksi näytelmän ymmärtämistä kuin toinen. Sillä jos Hamlet oli kyvytön suorittamaan tekoa jonka moni ihminen olisi tehnyt, silloin hän on taas ainoastaan erikoistapaus. Tragedia ei "peilaisi todellisuutta" vaan peilaisi yksinomaan Hamletia, yksittäistä nimenomaista ihmistä. Täytyy edelleen muistaa, että kaukana toimettomasta ja laiskasta, Hamlet on toiminnan mies. Näytelmän edetessä hän teeskentelee hullua; hän solvaa Ofeliaa; hän väittelee äitinsä kanssa; kiihkeyden ja itsepuolustuksen hetkellä hän surmaa Poloniuksen; hän pakenee vankeudesta; hän käy kaksintaisteluun. Hän kykenee moneen asiaan. Mitä hän ei voi tehdä, on ehdoin tahdoin ja selvin päin juonia murha ja sitten toteuttaa se.

Miksi Hamlet on kyvytön tekemään tämän? Vastaus kysymykseen on ehkä yksinkertaisin ja ilmeisin mikä voi olla: koska hän ei tahtonut.

Shakespeare kirjoitti ennen kuin sovellettua psykologiaa tietoisuuden ja tiedostamattoman motivaation teorioineen oli kehitetty, mutta hän oli runoilijana täysin tietoinen monista ihmisen käyttäytymisen syistä. Hamlet sanoo että hän haluaa murhata Claudiuksen. Hän ei murhaa häntä. Hän on tervejärkinen ja terve. Täytyy tehdä johtopäätös, että hän ei murhaa Claudiusta koska hän ei todella halua tehdä niin huolimatta siitä mitä hän sanoo. Hän tietää sangen hyvin että "silmä silmästä ja hammas hampaasta" on epämoraalinen ja käyttökelvoton oikeuden periaate. Alitajuisesti hän tietää että mitään hyvää ei kostamalla saa aikaan. Hamlet on toisaalta maallisuuden ja toisaalta taivaallisuuden kiistakapulana. Hän kysyy itseltään, "Mitä tällaisen veikon tulisi tehdä, joka ryömii taivaan ja maan välillä?" Toisin sanoen, juuri ihmisessä oleva eläin saan Hamletin surmaamaan Poloniuksen ja Rosencrantzin ja Gyldensternin ajattelemattoman itsepuolustuksen syistä. Ihmisen henkinen puoli estää häntä juonimasta ja toteuttamasta murhaa jolla ei ole tekemistä hänen oman fyysisen ja henkilökohtaisen turvallisuutensa kanssa.

Hamlet on draama ihmisen henkisestä puolesta ristiriidassa eläimellisen puolen kanssa. Hamlet, kuten monet ihmiset, kuuntelee mieluummin luonteensa henkistä puolta: "Älä tuomitse. Ole armollinen: Anna anteeksi. Älä tapa." Mutta kuten moni ihminen myöskin, hän julkituo eläimellisen puolensa pyyteet: "Kosta. Puolusta itseäsi. Älä hyväksy mitään loukkauksia. Tapa, jos on tarpeen." Juuri Hamletin kahden puoliskon kiistely on tragedian juoni. Ja tuo tragedia voidaan soveltaa jokaiseen, sillä kaikki ihmiset, kuten Hamletkin, koostuvat sekä henkisestä ja fyysisestä. "Juuri me olemme Hamlet."

 

Charles Haines*: William Shakespeare and His Plays

*Shakespeare-tutkija

Carlton University, Ottawa, Canada

Alkuperäisestä suomentanut Seppo Mononen 2004

Katso myös Melankolia, 4 novellia